한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Kansainvälisen kaupan kehitys on johtanut yhä tiheämpään materiaalien vaihtoon maiden välillä. Tässä kuljetustavan valinta on ratkaisevaa. Kuten ihmiskehon läpi virtaava veri, liikenteellä on keskeinen rooli ravinteiden toimittamisessa taloudellisessa toiminnassa.

Puhutaanpa ensin riisin tarjonnasta Japanissa. Saarimaana Japanin maatalousresurssit ovat suhteellisen rajalliset. Vaikka Japani on sitoutunut parantamaan maataloustuotannon tehokkuutta, kotimaisen kysynnän täyttäminen on edelleen vaikeaa. Kun riisivarastot putoavat jyrkästi, niin ns. "nälkäisten turistien" lisäksi on pohdittava myös syvempiä syitä.

Tässä on mainittava kansainvälisen kaupan kuljetuslinkki. Lentoliikenteellä on monien kuljetusmuotojen joukossa nopeiden ja tehokkaiden ominaisuuksiensa vuoksi tärkeä rooli tietyillä aloilla. Esimerkiksi joidenkin arvokkaiden, aikaherkkien tavaroiden kohdalla lentoliikenne on usein ensimmäinen valinta.

Lentoliikenne ei kuitenkaan ole täydellinen. Sen korkeat kustannukset rajoittavat sen käyttöä suurissa tavarakuljetuksissa. Sitä vastoin merirahdilla on selviä kustannusetuja kuljetettaessa irtotavaraa. Merikuljetukset kestävät kuitenkin kauan, eivätkä ne välttämättä pysty vastaamaan joidenkin kiireellisesti tarvittavien tarvikkeiden kysyntään.

Palatakseni Japanin riisivarastoihin, jos oletetaan, että Japanin on kiireellisesti tuotava riisiä muista maista täydentääkseen varastojaan, lentokuljetuksia voi tulla harkittavaksi. Mutta se tarkoittaa myös korkeampia kustannuksia, mikä edellyttää kustannusten ja ajan välistä kompromissia.

Lisäksi tavaran tarjontaan vaikuttavat myös erilaiset kuljetusprosessin epävarmat tekijät. Esimerkiksi säämuutokset, reittimuutokset, käytäntömuutokset jne. voivat johtaa kuljetusten viivästymiseen tai kustannusten nousuun.

Globalisaation yhteydessä maiden taloudellinen keskinäinen riippuvuus kasvaa edelleen. Yhden maan materiaalihuollon ongelmat voivat laukaista ketjureaktion ja vaikuttaa muiden maiden taloudelliseen vakauteen. Siksi on erityisen tärkeää luoda tehokas ja vakaa kansainvälinen kauppa- ja kuljetusjärjestelmä.

Tämä ei edellytä vain eri maiden hallituksilta yhteistyön vahvistamista ja yhteisten järkevien politiikkojen ja sääntöjen laatimista, vaan myös kuljetusyritysten jatkuvan innovoinnin ja palvelun laadun ja tehokkuuden parantamisen. Samalla tieteen ja teknologian kehitys on tuonut uusia mahdollisuuksia ja haasteita myös kuljetusalalle.

Onko esimerkiksi drone-tekniikan kypsyessä mahdollista saada nopeat tavaran toimitukset tietyille alueille tulevaisuudessa? Voiko blockchain-teknologian soveltaminen parantaa kuljetusprosessin läpinäkyvyyttä ja turvallisuutta? Nämä ovat syvällisen keskustelumme arvoisia kysymyksiä.

Lyhyesti sanottuna ilmiö, että Japanin riisivarastot ovat pudonneet alimmilleen 25 vuoteen, antaa meille ikkunan pohtia kansainvälistä kauppaa ja kuljetuksia. Meidän pitäisi ottaa tästä opiksi ja jatkuvasti parantaa maailmanlaajuista kauppa- ja kuljetusjärjestelmää selviytyäksemme yhä monimutkaisemmasta taloustilanteesta.