한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Lentoliikenteestä on tullut tärkeä osa kansainvälistä kauppaa sen korkean tehokkuuden ja nopeuden ansiosta. Se lyhentää rahdin kuljetusaikaa ja parantaa toimitusketjun reagointikykyä. Korkean lisäarvon ja vahvan ajantasaisuuden omaaville tuotteille, kuten elektronisille tuotteille, lentoliikenne on ensimmäinen valinta.

Lentoliikenteen kustannukset ovat kuitenkin suhteellisen korkeat. Tämä asettaa vaatimuksia vientiyritysten kustannusten hallinnasta. Etelä-Koreasta vientiä tehdessään yritysten on punnittava kustannuksia ja oikea-aikaisuutta parhaan kuljetustavan määrittämiseksi.

Samalla lentoliikenteen infrastruktuuri ja reittiverkosto vaikuttavat myös sen palvelun laatuun ja kattavuuteen. Joillakin alueilla lentoliikenteen mukavuus voi olla rajoitettua riittämättömän infrastruktuurin vuoksi.

Myös Etelä-Korean viennin rakenne ja markkinoiden jakautuminen liittyvät läheisesti kuljetusmuodon valintaan. Joillakin keskeisillä markkinoilla, jos tuotteiden oikea-aikaisuusvaatimukset ovat korkeat, lentoliikenteen edut ovat ilmeisempiä.

Lisäksi kansainvälisen kauppapolitiikan ja ympäristön muutokset vaikuttavat välillisesti myös lentoliikennealaan. Esimerkiksi kauppakitkat voivat johtaa kuljetuskysynnän vaihteluihin ja siten vaikuttaa lentoliikenneyritysten toimintastrategioihin.

Lyhyesti sanottuna, vaikka Etelä-Korean viennin ja lentopikatoimituksen erityistilanne ei näytä liittyvän suoraan toisiinsa, makronäkökulmasta katsottuna nämä kaksi vaikuttavat toisiinsa globaalissa kauppajärjestelmässä ja muokkaavat yhdessä taloudellisen kehityksen mallia.