한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

Lentorahti on avainasemassa maailmantaloudessa. Tehokkuudellaan ja nopeudellaan se hoitaa tärkeiden materiaalien kuljetuksen. Mutta sen vauraan kehityksen takana on myös paljastunut joitakin ongelmia, jotka liittyvät salaa yleiskäyttöisten prosessorien kehityksen vaikeuksiin.

Teknisestä näkökulmasta lento- ja rahtiliikenne perustuu edistyneisiin navigointijärjestelmiin, viestintälaitteisiin ja logistiikan hallintaohjelmistoihin, jotka kaikki ovat erottamattomia korkean suorituskyvyn sirutuesta. Sirun ytimenä yleiskäyttöisten prosessorien suorituskyky vaikuttaa suoraan näiden järjestelmien ja ohjelmistojen toimintatehokkuuteen. Kotimaani viive yleiskäyttöisten prosessorien tutkimuksessa ja kehittämisessä on kuitenkin saanut lentoliikenteen ja rahtialan riippumaan jossain määrin tuontisiruista. Tämä ei ainoastaan ​​lisää kustannuksia, vaan myös riskejä, kuten teknologian joutuminen muiden hallintaan turvallisuusriskejä.

Teollisuuden rakenteen näkökulmasta lento- ja rahtiteollisuuden ketju kattaa monia lenkkejä, kuten lentoyhtiöitä, lentokenttiä, huolitsijoita ja logistiikkayrityksiä. Näiden linkkien koordinoitu toiminta edellyttää vahvaa tiedonkäsittelykykyä ja tietojen laskentakykyä. Itsekehitettyjen korkean suorituskyvyn yleiskäyttöisten prosessorien puutteen vuoksi kotimaani lento- ja rahtiliikenteen tietotekniikan ja älykkyyden kehitys on kuitenkin ollut rajoitettua, mikä vaikeuttaa teollisten päivitysten ja optimoinnin toteuttamista.

Lisäksi lento- ja rahtiala tarvitsee osaamisen koulutuksessa kokonaisvaltaisia ​​osaajia, jotka ymmärtävät sekä kuljetusjohtamista että tietotekniikkaa. Yleisen prosessoritutkimuksen ja -kehityksen heikkouden ja asiaankuuluvien ammatillisten kykyjen puutteellisen koulutusjärjestelmän vuoksi osaajista on kuitenkin pulaa, eivätkä ne pysty vastaamaan lento- ja rahtiteollisuuden tarpeisiin teknisten innovaatioiden ja sovellusten suhteen.

Samalla politiikkaympäristöllä on merkittävä vaikutus myös yleiskäyttöisten prosessorien tutkimukseen ja kehittämiseen sekä lento- ja rahtiliikenteen kehittämiseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kotimaani tuki yleiskäyttöisten prosessorien tutkimukselle ja kehitykselle on ollut riittämätöntä, eikä politiikka ole ollut riittävän selkeää, mikä on johtanut rajallisiin resurssiinvestointeihin ja tutkimuksen ja kehityksen hitaaseen edistymiseen. Lento- ja rahtiliikenteen alalla epätäydelliset politiikat ja määräykset ovat myös rajoittaneet alan standardointia ja standardointikehitystä, minkä vuoksi ala ei kestä markkinoiden muutoksia ja kansainvälistä kilpailua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yleisprosessoritutkimuksen ja -kehityksen dilemma liittyy läheisesti lento- ja rahtiteollisuuden kehitykseen. Tämän tilanteen murtamiseksi maamme on lisättävä investointeja yleiskäyttöisten prosessorien tutkimukseen ja kehittämiseen, vahvistettava lahjakkuuksien koulutusta, parannettava poliittista ympäristöä ja edistettävä teollista yhteistyöinnovaatiota. Vain tällä tavalla voidaan saavuttaa lento- ja rahtiteollisuuden kestävä kehitys ja parantaa maani kilpailukykyä globaaleilla kuljetusmarkkinoilla.