한어Русский языкEnglishFrançaisIndonesianSanskrit日本語DeutschPortuguêsΕλληνικάespañolItalianoSuomalainenLatina

ihmiset eivät voi olla kysymättä, miksi nykyisten asuntolainojen korkoja ei ole laskettu alimmalle tasolle kerralla? tämän takana on poliittisten signaalien monimutkainen päällekkäisyys. syyskuussa 2023 useat pankit laskivat olemassa olevia asuntolainojen korkojaan peräkkäin, mutta toimintatavoissa oli eroja. toisaalta uusien lainojen korkotaso määräytyy rahoituslaitosten ja lainanottajien välisissä itsenäisissä neuvotteluissa, ja toisaalta puuttuu tarkka "ylhäältä alas" -alennusalue, lisätty lpr:ään uusien lainojen määrä ei saa olla alkuperäistä alhaisempi. vakuutuksen alaraja ensimmäisen asuntolainan korolle siinä kaupungissa, jossa laina myönnetään.

tämä on johtanut suureen eroon olemassa olevien asuntolainojen korkojen ja uusien asuntolainojen korkojen välillä. esimerkiksi keskuspankin vuoden 2023 neljännen vuosineljänneksen rahapolitiikan toimeenpanoraportti osoittaa, että viime vuoden syyskuusta lähtien useiden pankkien nykyisten asuntolainojen painotettu keskikorko on yleisesti käytetty. korot ovat laskeneet 4,27 prosenttiin, mutta se on edelleen se on noin 82 peruspistettä korkeampi kuin uusien asuntoluottojen painotettu keskikorko vuoden 2024 toisella neljänneksellä 3,45 %. tämä ero on johtanut siihen, että monet ihmiset odottavat yhä enemmän olemassa olevien asuntolainojen korkojen "leikkausta" varsinkin kun talousympäristön epävarmuus voimistuu, pankkien olemassa olevien asuntolainojen korkojen muutokset vaikuttavat merkittävästi markkinoihin.

tämä ilmiö heijastaa myös ihmisten herkkää tasapainoa "politiikan signaalien" ja "markkinoiden odotusten" välillä. poliittiset signaalit ovat ohjaava suunta, mutta markkinoiden odotukset ohjaavat tekijöitä. poliittisten signaalien julkistamisen myötä markkinat ovat vähitellen alkaneet odottaa pankkien laskevan olemassa olevia asuntolainojen korkoja. tämä odotus ei jää vain "politiikan signaalien" tasolle, vaan herättää huomion "markkinoiden odotuksiin".